Operaatioon kutsun saadessani kuulin, että tämä on merivoimien pisin purjehdus ja ensimmäinen kriisinhallintatehtävä. Pikkuhiljaa minulle on valjennut, että purjehduksien suhteen ei olla mitenkään erityisen uusilla alueilla. Jos Suomen joutsenen aikaan ei tehty pidempiä, niin ilmeisen pitkiä purjehduksia ainakin. Pitkiä purjehduksia kuuluu muutenkin vuosittaiseen laivaston rutiiniin.

Vähän väliä konkareiden puheissa vilahtelee termi ”KP”, koulutuspurjehdus. Kadetteja ja varusmiehiä koulutetaan aidossa ympäristössä laivalla, ja miinalaiva Pohjanmaa on ollut nimenomaan koululaiva. Purjehdukset kestävät useita viikkoja ja suuntautuva ilmeisesti milloin minnekin. En ole tehnyt tutkivaa journalismia, mutta ilmeisesti Välimerellä ja Amerikan mantereella on ainakin käyty. Varusmiesaikanaan laivastossa palvelleet ovat ehtineet nähdä maailmaa.

Yritän pikkuhiljaa muodostaa yhä vain kattavampaa kuvaa kuulemistani KP-tarinoista. Jotain kuvaa saa myös helmikuussa Jim-kanavalla alkavasta Taistelulaiva-sarjasta, joka kertoo Pohjanmaan viimeisimmästä koulutuspurjehduksesta. Purjehdusten rytmi on kiivas ja kaikki laivaston rutiinit hoidetaan viimeisen päälle täydellä miehistöllä. Luonnollista. Varusmiespalveluksen tai kadettikoulun puitteissa ei ole aikaa eikä rahaa seilailla löysällä aikataululla vuositolkulla maailman meriä.

Purjehdusten yhteydessä tehdään laivastovierailuja. Merivoimissa kulttuuri on yllättävän rauhanomaista. Maa- ja ilmavoimissa ei ole niin itsestään selvää, että toisen valtion sotakoneet saapuvat omalle maaperälle. Laivastossa tämä onnistuu. Vierassatamaan rantautuneen laivan päällikkö käy vierailukäynnillä ilmoittautumassa tietyille tahoille, kuten kaupunginjohtajalle ja paikalliselle korkeimmalle sotilashenkilölle. Iltapäivällä nämä tekevät vastavierailun laivalle. Diplomatian tapoihin kuuluu lahjojen vaihtaminen.

Pohjanmaan upseerikäytävän ja upseerimessin seinät ovat täynnä erilaisia vierailukäynneillä kertyneitä laattoja ja kilpiä. Laattoja on niin paljon, että niiden voisi luulla kattavan koko laivan historian. Käytännössä seinillä ovat vain viimeisimmän peruskorjauksen jälkeen saadut laatat alle 15 vuoden ajalta.

Blogi%20023.jpg

Upseerimessissä päällikön tuolin takana olevalla seinällä on näyttävä rivistö laattoja. Merenkäynnin takia ne kiinnitetään huolella. Joku paikka on kuitenkin sellaisella pikakiinnityksellä, että laivalle tulevat kaupungin edustajat voivat nähdä lahjoittamansa laatan heti kunniapaikalla. Viisasta huomaavaisuutta.

Blogi%20024.jpg

Monista laatoista suosikikseni on noussut tämä ruotsalainen tuotos. Jos itselläni olisi tällainen, laittaisin sen kylpyhuoneen pistorasian yhteyteen. Kuvan viesti on aivan ilmeinen: ”Älä kosketa sähkölaitetta, kun olet märkä.”

Mikä ero on sadulla ja merimiestarinalla? Satu alkaa: ”Olipa kerran...” Merimiestarina alkaa: ”Kun me oltiin kerran…” Seuraava teksti on siis täysin lukijan vastuulla. En näet tiedä, pitääkö tämä koulutuspurjehduksella sattunut tapaus ollenkaan paikkaansa, mutta tarina on sen verran hupaisa, että kerron silti.

Yhdysvalloissa Baltimoren satamassa oli tieto Pohjanmaan saapumisesta. Lentotukialusten väliin oli varattu satoja metrejä laituritilaa. Pohjanmaa kiinnitti laituriin. Köydet hädin tuskin ylsivät laiturille. Portaatkin nousivat kannelta yläviistoon. Satamavahti tuli huutamaan miehistölle: ”Viekää se kipponne pois. Tähän tulee Suomen merivoimien lippulaiva.”

Kaikki ketkä tietävät tarinan oikean kulun, voivat esittää korjauksia kommenttiosuuteen. Joka tapauksessa on selvää, että Suomen merialueen puolustamiseen tarvitaan maailman mittakaavassa pieniä aluksia. Saariston matalilla väylillä ei seilata millään massiivisilla aluksilla. Lippulaivamme on tehty Suomen merialueen puolustamiseen eikä vierassatamissa patsastelemiseen.

 

Päivän sana: Klyyssi

Laivan laidassa oleva reikä, josta kiinnitysköysi kulkee läpi. Klyyssien eri väriset maalaukset kertovat, mitä meren merkkipaaluja alus on saavuttanut. Keulassa Pohjanmaalla on sininen klyyssi merkkinä napapiirin ylityksestä. Reissullemme sattuu muun muassa nollameridiaanin ylitys, Suezin kanavan läpi purjehtiminen ja päiväntasaajan ylitys. Joku näistä saattaa aiheuttaa toisenkin klyyssin värin vaihtumisen.