Näin pitkällä ja monia satamia sisältävällä purjehduksella on todennäköistä, että jokainen saa jonkinasteisen turistiripulin. Näin lääkintähenkilöstön oppitunneilla varoitettiin. Minä ainakin olen nyt oman osani kiintiöstä suorittanut.

Djiboutissa vierailun jälkeisenä päivänä alkoi väsyttää hurjasti. En aluksi epäillyt mitään sen kummempaa kuin edellisen illan myöhäistä nukkumaanmenoa. Pikkuhiljaa mukaan tuli mahakipu, päänsärky ja kuume. Kävin saunassa itseäni piristämässä. Vanhan kansan sananlaskut saunan parantavasta vaikutuksesta pitivät ainakin välillisesti paikkansa. Lämpö teki hyvää ja aktivoi elimistöä. Pukuhuoneessa vilvoitellessa huomasin, että tauti siirtyy viimeiseen vaiheeseensa. Rauhanturvaajien termistössä ”jalla” on erinomainen mahatautia kuvaava lainasana. Se on arabiaa ja tarkoittaa kiirettä.

Taistelutoverit naureskelivat: kun muut ruskettuvat, niin minä muutun vain entistä valkoisemmaksi, vaikka olenkin tällainen kalkkilaivan kapteeni. Onneksi elimistöni oli tällä erää vähään tyytyväinen. Pahan olon aiheuttajat poistuivat yhden huonosti nukutun yön aikana. Seuraava päivä meni jo kohtalaisesti, vaikka syödä en uskaltanut kuin yhden kokkien juuri leipoman korvapuustin. Lääkäriltä aamulla saatu maitohappobakteeri ja särkylääke vaivuttivat suloiseen uneen.

Rippileireillä olen oppinut, että mahatautipotilas kiidätetään saman tien kotiinsa toipumaan. Muuten leirillä on 30 mahatautipotilasta. Olen kovin iloinen, ettei minua heitetty reelingin yli. Erityistoimenpiteitä asia kuitenkin vaati. Käsihygieniaan on kaikissa olosuhteissa kiinnitettävä tarkka huomio. Esimerkiksi nettibaarissamme tietokoneiden vieressä on käsidesipulloja. Näppäimistö on yksi parhaita mahdollisia jallan levittäjiä. Mahatautikavereille osoitetaan omat vessat, joihin laitetaan varoituskyltit. Ylipäätään jallakavereiden liikkumista pyritään rajoittamaan. Karanteeni on paras mahdollinen ehkäisytoimenpide.

Mitään aavistusta minulla ei ole, mistä tauti tuli. Vaihtoehtoja on hurja määrä. Djiboutissa pistäytyessämme söin vain turvalliseksi todetuissa paikoissa. Hotelli Sheratonilla miehistöllemme järjestetyssä BBQ-ateriassa tosin oli sellaisia lihavartaita, että helpompi olisi ollut pitää kiinni lihasta ja syödä tikku. Sitkeää ja osin raakaa. Muut samaa sapuskaa syöneet eivät kyllä vatsaansa valitelleet. Kauppabasaareissa puolestaan tuotteiden hypisteleminen ja erityisesti kolikoiden käsitteleminen ovat varmasti hyviä bakteerilähteitä. Kuljetin mukanani käsidesiä, jota käytin aina ennen ruokailuja, mutta äkkiäkös sitä tulee hikeä pyyhkäistyä kasvoltaan tai suupieltään sipaistua niin, että bakteerit pääsevät yllättämään.

Blogi%20061.jpg

Tämä kiinalaisen ravintolan kyltti Larnakassa herätti hilpeyttä muttei luottamusta ruokapaikkaa kohtaan. Koira oli osannut valita osuvan tähystyspaikan talon katolla.

Taudin myötä opin uuden lääketieteellisen yksityiskohdan. Olen ihmetellyt, miksi viimeisen 20 vuoden ajan minulle ei ole flunssankaan aikana noussut kuumetta. Aina kun on ollut kuumeinen olo, mittari on näyttänyt maksimissaan 36,9 astetta. Nyt pääsin jopa 37,8 asteeseen. Lääkäri selitti, että kainalosta mitattuna lämpötilaan pitää lisätä 0,8 astetta. Suusta mitattuna virhe on 0,4 astetta. Vasta rektaalilämpö näyttää oikean lukeman. Äkkiähän tuon mittauspisteiden eron voisi itsekin testata, kunhan suunnittelee mittausjärjestyksen huolellisesti.

Tätä kirjoittaessani alkaa yöpalan aika koittaa. Voisinkin lähteä testaamaan onneani.

 

Päivän sana: Koiravahti
”Nollanepa” eli klo 00-04 oleva vahtivuoro.

Ps. Huomenna (7.2. klo 22.00) alkaa maanantaisin Jim-kanavalla pyörivä sarja "Taistelulaiva". Siinä kerrotaan Pohjanmaan viimevuotisesta koulutuspurjehduksesta, joka suuntautui Välimerelle. Elävä kuva laivan sisuksista antaa varmasti lisää näkemystä laivaelämään. Sarjaa näkemättä uskallan kuitenkin veikata, että koulutuspurjehduksen ja tämän mission ero on yhtä suuri kuin varusmiespalveluksen ja perinteisen rauhanturvaoperaation ero.