Kitarakotelon ja huolettoman vaateparren avulla voi katukuvassa naamioitua muusikoksi odotellen rock-henkisten ihailevia katseita. Jos liikkuu sotalaivalla tai ylipäätään armeijaympäristössä tukanleikkuukoneen kanssa, voi erehdyttävästi leimautua parturiksi. Tänään kävi taas niin.

Suunnittelin päivätauolla meneväni peräkannelle siistimään tukkani. Kotoa mukaan kaapattu trimmeri mukanani hipsin harventamaan suortuvani merituulen pöllytettäväksi. Ohut ja suora hiukseni kun tykkää osin upota ihoon ja pistellä pahasti. Täällä olosuhteet ovat minun kannaltani erinomaiset. Ne haituvat, jotka eivät tartu koneeseen, eivät myöskään tipu niskaan. Samalla pystyin taas totuttamaan valonarkaa ihoani uv-säteilyyn.

Melkein koko pään olin ehtinyt siistiä, kun ensimmäinen mies tuli kysymään, ehdinkö leikata hänenkin tukkansa. Ilman muuta. Mielelläni teen sellaisia palveluja, kunhan asiakas ymmärtää, että vastuu on tyystin hänellä. Uuno Turhapurolla on katkeria kokemuksia siitä, kuinka armeijaympäristössä tukanleikkuu ei ole aina ongelmaton juttu. Sotalaivalla haasteita on tuplasti.

Varoitan aina kaikkia asiakkaitani siitä, että minulla on vain yksi malli, jonka osaan leikata. Sivuilta lyhyt ja päältä vähän pidempi. Rajat vaihtelevat 3mm ja 21mm välillä, koska ne ovat koneeni ääripäät. Itse käytän juurikin tuota vaihtelua: sivut ja niska 3mm, päältä 21mm. Useimmat ovat toivoneet samaa.

Oma tukkani valmistui, kun olin käsitellyt siinä välissä neljä muuta päätä. Keskeneräisenä hapsottava kuontaloni ei näköjään hillinnyt asiakasvirtaa. He eivät varmaankaan ajatelleet, että olin itse kyninyt itseäni. Arvelivat ehkä pelaavansa varman päälle, jotta eivät saa ainakaan samaa parturia, jota itse olen käyttänyt.

Aikanaan ostin koneen itselleni laiskuuttani. En suoranaisesti laskenut, että säästäisin parturikuluissa. En vain jaksanut ajatella parturiajan varaamista ja järjestelyä viikko-ohjelmaan. Helpompi oli kaapia itse enimmät pois. Tältä pohjalta en siis ole oikeasti mikään parturi. Kunhan ajan koneen tulkilla niitä mittoja, joita tarjolla on. Peruskoulutukseni vähyyden lisäksi haasteisiin täytyy lisätä keinuva laiva. Sopiva heilahdus pakottaa tarjoamaan asiakkaalle sittenkin hieman lyhyempää mallia, jos lovi ei ole muilla keinoin hävitettävissä.

Tänään selvisin varsin hyvin. Oma tukkanikin on oikein siisti, kun viereen pystytetyn parturikojun kaverin kanssa teimme vastapalveluksia toisillemme. Laivasto on kuuluisa siitä, että vaatetus ei ole maavoimien tyyliin koskaan aivan yhdenmukainen. Jos minä jatkan parturointiurakkaani, niin kampausten puolesta asustuksen vaihtelu kompensoituu kummasti. Asiakas numero kakkosen noustessa parturinjakkaraltaan vieressä päivää paistattamassa ollut taistelija totesi hänelle: ”Älä nyt pahastu, mutta näytät ihan papilta.”

Parturointi sopii erinomaisesti papin työhön. Siinä saa rupatella muutaman minuutin rauhassa niitä näitä. Ainoa miinus oli se, että ulkona olemisen rupeama piteni selvästi suunnitellusta. Tukkani on sotilaallinen, mutta ihoni enemmänkin intiaanipäällikön joukkoihin sopiva.

 

Päivän sana: Kylkimyyry

Aluksen kulkeminen viistosti keulan suuntaan nähden. Aiemmin olen maininnut sortamisen, joka liittyy samaan asiaan. Sortava laiva kulkee kylkimyyryä, kun tuuli tai merivirta kuljettaa alusta eri suuntaan kuin keula näyttää.