”Kymmenen minuutin kuluttua laiva ylittää päiväntasaajan. Päiväntasaaja jää aluksesta katsottuna oikealle puolelle.” Kuulutus herätti hilpeyttä, vaikka lopulta taitavan ruorimiehen ansiosta päiväntasaaja saatiinkin jäämään aluksen molemmille puolille. Edessäni kaksi taistelijaa souti päiväntasaajan yli. Minä tulin kuntopyörällä perässä. Jälkikäteen harmittelin, että olisi pitänyt tajuta juosta vessaan, täyttää lavuaari ääriään myöten ja vetäistä pohjatulppa pois viisi sekuntia ennen päiväntasaajaa. Sitten olisi nähnyt, vaihtaako pyörre suuntaansa. No nyt on sitten tullut käytyä eteläisellä pallonpuoliskollakin.

Kuten arvata saattaa, tällaisesta merkkipaalusta ei laivastossa selvitä ilman seremoniaa. Luvassa oli päiväntasaajan kaste, jonka ainoastaan päällikkömme oli saanut. Hän ei kuitenkaan voinut yksin pitää tilaisuutta muille, joten meitä murtoveden makeuttamia maakrapuja otettiin henkilökuntaan mukaan.

Päiväntasaajan kasteen perusajatus on hyvin samantapainen kuin muidenkin kasteiden. Paikallinen meren hallitsija on havainnut alueellaan luvattomia kulkijoita ja vaatii kokelaiden kelpoisuuden tutkimista, jotta lupa merenkulkuun voidaan myöntää. Paikallinen hallitsija ei ollut tällä erää mikään pikkurapakon vallitsija vaan itse merenjumala Neptunus. Hän saapui laivalle vaimonsa ja tyttärensä kera. Mukana oli myös suuri joukko hovia, johon kuuluivat lääkäri, parturi, navigatööri, piispa, lakimies ja kolme alkuasukasta.

Laivamme kisällipuosu on enemmän kuin taitava käsistään. Hänen loihtimansa asut olivat uskomattoman upeita. Paitsi tietysti Neptunuksen vaimon ja tyttären asut, joilla karskeista merimiehistä oli saatu sanalla sanoen rumia. Puosu oli nukkunut puoli tuntia edellisenä yönä varustuksia nikkaroidessaan. Toivottavasti hän pysyi riittävän virkeänä seremonian aikana nauttiakseen työnsä jäljestä.

Laivan henkilöstö oli koottu keulakannelle käskynjakoon. Yhtäkkiä paikalle pölähtää Neptunus hoveineen. Päällikkö ilmoittaa laivan kohtalaisen nyrpeälle Neptunukselle, joka ei kaihda esittää tyytymättömyyttään hänen valtakuntaansa luvatta tunkeutuneille. Navigatööri varmistuu tämän jälkeen oikeasta sijainnista ja toteaa aluksen ylittäneen päiväntasaajan. Alkuasukkaat esittävät sotatanssin. Päällikön puheen jälkeen vuoroon astuu piispa. Lopuksi lakimies antaa käytännön ohjeet tulevan kasteen järjestelyistä.

Minä sain kunnian esiintyä piispana. Järkyttävästi yliampuva piispan hiippa, viitta ja melkoinen kirjan järkäle varusteinani pidin palavimman saarnani koskaan. Olen aina sanonut, että minussa olisi aineksia kunnolliseksi lahkojohtajaksi, jos vain luontoni päästäisin valloilleen. Tulikivenkatkuisesti moitin hiekkahipiäisiä ja sorasieluisia multavarpaita, jotka häpeilemättä olivat tunkeutuneet Neptunuksen palatsiin. Suu vaahdossa varoittelin, kuinka ylpeä maakrapu kohtaa Neptunuksen hyytävän syleilyn, mutta nöyrä merimies saa kasteen Neptunuksen alamaiseksi. Minkäs sitä luonnolleen voi. Muutaman sanan vaihtamalla kymmenminuuttinen hurmokseni olisi käynyt hyvin kristilliseksi parannussaarnaksi.

Blogi%20080b.jpg

Merituulessa kaularemmi olisi ollut tarpeen. Luultavasti laivan eteneminen hidastui aina pari solmua, kun hiippani lape sattui suoraan vastatuuleen.

Varsinainen päiväntasaajan kaste on selvästi seremonia eikä mikään mopokastetta muistuttava höykytys. Yksitellen kokelaat tulivat ilmoittautumaan lakimiehelle, joka tenttasi heidän valmiuksiaan kohdata Neptunus. Lopputulos oli väistämättä valmentautuminen, joka alkoi piispan luota. Minä tiedustelin kokelaiden sielun tilaa ja ohjasin muutaman tarkoin valitun ripityksen jälkeen kokelaat lääkärille. Tautien luokituksesta riippuen he saivat suunpuhdistustabletteja, tiputusnestettä tai puuteria – yleensä kaikkea yhdessä – ennen kuin siirtyivät parturin käsittelyyn. Tervainen partavaahto suunnattiin yleensä niskaan ja selkäkarvoihin, eikä puinen sapeli tavattoman puhdasta pintaa tehnyt. Peräkannelle nostetun ja merivedellä täytetyn pelastuslautan kautta kokelaat olivat sitten valmiit siirtymään Neptunuksen eteen. Nöyränä oli oltava, eikä katsetta saanut nostaa – mikä oli toisaalta hyvä. Neptunuksen naisia katsellessa olisi saanut silmänruokamyrkytyksen.

Kunnon teatteriesityksissä on aina kaksoismiehitys. Viimeisen kastettavan jälkeen ensimmäisenä kastetut tulivat ja ottivat rooliasumme. Me vaihdoimme intin tyylikkäät uima-asut päällemme ja siirryimme itse kastejonoon. Koko tilaisuudesta tuli oikein hyvä maku. Oli kiva olla itse valmistelemassa ja nähdä, miten suurella panoksella koko valmisteluporukka oli hommaan lähtenyt. Illan hämyssä peräkannen grillijuhlissa oli liikuttavan hieno yhteishenki havaittavissa.

 

Päivän sana: Korkkipussi

Liikkuva lepuuttaja. Tämä suomennokseni ei varmasti ole saanut mitään hyväksyntää mistään. Mutta sellaiselta se minusta vaikuttaa. Kyseessä on kevyt mutta vahva pussi, jonka materiaalina on ennen käytetty korkkia. Yksi henkilö siirtää sitä koko ajan siihen kohtaan, missä tarvitaan puskuria laivan laitaa vasten. Esimerkiksi jos toinen alus on kiinnitetty laivan kylkeen, korkkipussia voidaan pitää siinä kohti, jossa on suurin hankautumisvaara.