Tänään on ollut pitkä ja mielenkiintoinen päivä. Jokainen uutisia seurannut on varmaan tapahtumista tietoinen. En kirjoittele merirosvojen kiinniotosta sen enempää, koska kyse on mitä suurimmassa määrin operatiivisesta toiminnasta. Kunhan mainitsin asian, jotta blogini lukijoille jää vaikutelma, että kirjoittaja on edes hieman ajan hermolla. Toki sen vielä lisään, että vahvalla ammattitaidolla tehdyn työn johdosta mieliala Pohjanmaalla on korkealla.

Tänään haluan pureutua toiseen lukijakysymykseen, joka on loppujen lopuksi niin iso, että en ole varma, osaanko hajanaiset ajatukseni pukea sanoiksi:

Mitä asioita olet sieltä oppinut? (Tyyliin ”sika-aikaisin herääminen onkin niin ihanaa” tai ”näinhän minä kotipuolessakin alan kokkaamaan”. Siis arkisia juttuja. En nyt tarkoita sellaisia armeijajuttuja.)

Luulen, että laivan käytännöt eivät tule muuttamaan elämänrytmiäni suuresti. Säännöllinen ruokailu ja muut vastaavat tavat onnistuvat paremmin sotilaspastorin hommassa. Nuorisopastori elää siviilissä toisenlaisessa todellisuudessa, jonne armeijatyyliä on turha yrittää tuoda. Itse asiassa laivalla usein ihmetellään, miten olen vielä hereillä puolen yön aikaan. Kyllä täälläkin myöhäinen ilta muun laivan hieman hiljentyessä on parasta luomisaikaa kirjoitustöissä tai vastaavissa. Opitut asiat liittyvät ihan muuhun.

Miesten maailma on vahva maailma. Asioiden osaaminen ja tekeminen tuovat tyydytystä. Jossain määrin ne myös määrittävät aseman ravintoketjussa. Huipulla ovat ne, jotka osaavat ja ovat ammattilaisia. Ihmiset ovat aina yksilöitä ja yleistykset eivät aina tee oikeutta läheskään kaikille. On mielestäni silti luvallista sanoa, että mies määrittelee usein itsensä ja paikkansa elämässä sen mukaan, mitä hän on saanut aikaan. Tämä ei suoranaisesti ole täällä opittua asiaa, mutta sen käytännön sovellukset laivaelämässä ja papin työssä ovat olleet opettavaisia.

Pari viikkoa ennen palvelusvapaita jo operaation alusta asti varsin hyvänä vallinnut ilmapiiri alkoi hioutua vielä paremmaksi. Tunnelma vapautui. Syitä voi olla monia, mutta oletukseni on, että yksinkertaisesti oman paikan etsimiseen menee aina hieman aikaa. Hyvällä tavalla sanottuna tarvitaan ensin pieni kukkotappelu. Rauhanturvamissiossa tämä tarkoittaa sitä, että esimies yrittää hoitaa tehtävänsä niin, että hänet opitaan tuntemaan hyvänä johtajana. Alainen yrittää tehdä työnsä niin, että esimies näkee tämän osaavan työnsä. Palvelustovereille jokainen yrittää osoittaa, että ammattitaito ja osaaminen riittävät porukkaan kuulumiseksi. Kyse ei ole mistään negatiivisesta pätemisen tarpeesta. Se vain on miehinen tapa selvittää itselle, millä tavoin kuuluu porukkaan. Selvitystyön jälkeen on vapautunut olo.

Mediassa on jo parikymmentä vuotta sitten alettu puhua pehmeistä arvoista ja jopa pehmomiehistä. Erilaisissa yhteyksissä muistutetaan miehiä, että on lupa olla heikko. Keskusteleva ja tunteensa ilmaiseva mies on nostettu esille perinteisen jöröjukan sijasta. Psykologian lisäksi hengellisessä työssä on puhuttu paljon kovan kuoren alla olevasta herkästä miehisyydestä. Itse ainakin olen usein törmännyt kirjoituksiin tai puheenvuoroihin, joissa puhutaan miehen haavoittuvuudesta ja herkkyydestä. Onkin aivan varmaa, että moni mies kätkee epävarmuuttaan teennäisen vahvuuden taakse. Sitäkään asiaa ei saa silti yleistää. Miehellä on lupa olla myös vahva. Moni on.

En tiedä, mikä tästä selostuksestani on opittua. Mutta sen olen oivaltanut, että haluaisin oppia kohtaamaan vahvan miehen. Kirkollinen toimintakulttuuri on usein sitä, että kutsutaan koolle ihmisiä, joille tarjotaan parannusta rikkinäisyyteen ja heikkouteen. Mitä siis tarjotaan niille, jotka eivät viihdy järjestetyissä tilaisuuksissa eivätkä koe itseään heikoiksi. Raamatun sanoma ei katso henkilöön, vaan se sopii kaikenlaisille ihmisille. Kuinka siis pastori viisaasti kohtaa miehen, joka näyttää vahvalta tai jopa on sitä?

Edellisellä missiollani löysin idean suoraselkäisestä kristillisyydestä sellaisessakin ympäristössä, joka ei ole kovin hengellinen. Nyt haluaisin oppia olemaan vahvan miehen rinnalla vahvana kristittynä. Lisäksi haluaisin oppia kohtaamaan sellaisen miehen, joka pitää yllä vahvaa kuorta, mutta hiljaa toivoo, että joku osaisi tulla vahvan kuoren läpi ja tehdä keskustelunavauksen herkemmistäkin teemoista. Nappia painamalla en tässä onnistu, mutta kun tavoitteen on tunnistanut, sitä kohti on helpompi pyrkiä.

Kysymyksen esittäjä ymmärtääkseni tiedusteli oppimiani pikkujuttuja. Innostuin kuitenkin kirjoittamaan vähän isomman pohdinnan. Kerään pienempiä yksityiskohtia rauhassa, ja vastaan myöhemmin.

 

Päivän sana: Mökki

Kansirakennelma, jossa ovat asuintilat ja komentosilta. Mökiksi kutsutaan siis  esimerkiksi öljytankkerissa sitä osaa, joka erottuu pitkästä matalasta laivasta kannesta kohoavana korkeana tornina.